Tämä projekti lähti käyntiin sillä, että ensin oli selvitettävä minkälainen penkkipunnerrustekniikka Sepolle sopisi parhaiten. Kyllä, eli lähdimme kokeilemaan
mikä penkkipunnerrustekniikka Sepolle sopisi parhaiten. Tekniikoita ja tapoja on monia kun penkistä puhutaan. Ainoastaan se tosiasia on varmaa, että kukaan ei voi tulla sanomaan mikä on se ainoa oikea tapa tehdä penkkiä.
Penkkipunnerruksen tekniikkaan voi vaikuttaa lukemattomilla eri tavoilla. Laiska kun olen, niin sanon vain, että tekniikkaan voi vaikuttaa aina jalkojen asennosta oteleveyteen ja kaikkeen siihen mikä näiden välille jää. Tätäkin asiaa miettiessä tuntuu että hulluksi tulee, kun pää tulee kerralla täyteen eri tekniikoista ja niiden variaatioista jne. Olen kuullut sanottavan, että asioita voi tehdä monella tavalla. Olen kuullut myös, että asioita voi tehdä joko helpommalla tai vaikeammalla tavalla.Vielä näidenkin lisäksi olen kuullut, että helpon asian voi tehdä vaikeaksi ja vaikeasta asiasta voi tehdä helpon. Penkkipunnerrus tahtoo olla monelle sellainen asia, että siitä helposti tehdään liian vaikeaa. Sitä ajatellaan liikaa ja siihen suhtaudutaan erilailla kuin mitä muihin liikkeisiin. Usealla on käynyt niin, että penkin tulos on pysähtynyt tai jopa lähtenyt laskuun, vaikka kaikissa muissa liikkeissä painot ovat nousseet. Pitäisi koittaa ajatella, että penkki on vain liike muiden joukossa.
 |
| 2 Guys 1 Bench |
Seppoa ajatellen tärkeintä olisi opetella jalkojen käyttö. Kaikkihan tietävät, että penkkipunnerrus lähtee jaloista, eli punnerretaan jaloilla paino ylös. Aivan samaten kuin että keihäänheitto lähtee jaloista, eli toisin sanoen keihästä heitetään jaloilla. Tämä on se asia mihin tästä eteen päin keskitytään ensisijaisesti. Siitä päästäänkin seuraavaan asiaan: paineiden siirtämisestä jaloista ylävartaloon ja sieltä tankoon. Penkkipunnerrushan ei ole helppoa, mutta oikein tehtynä siitä saadaan tehtyä helppoa. Vaikka meillä tottakai tarkoitus onkin nostaa rautoja koko ajan ylöspäin, niin samalla kuitenkin nostamisen pitäisi koko ajan helpottua. Eli panostetaan jatkuvaan tekniikan hiomiseen. Lajissa kuin lajissa homma lähtee aina tekniikasta. Se on tosiasia, että vaikka oltaisiin kuinka huipulla, niin urheilija ei ole koskaan 100% valmis. Eli koko ajan joudutaan kehittämään itseään ja paikkaamaan tekniikkavirheitä jne.
Tällä viikolla keskityimme puhtaasti tekniikkaan, joten sarjapainotkin jäivät pieniksi (110kg-140kg).Tästä on kuitenkin hyvä lähteä eteen päin ja ensi viikolla katsotaan miten tekniikka pysyy kasassa kovemmissa sarjoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti